Miten vesistömatkailussa voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta?

Yleinen AR

Lisättyä todellisuutta alettiin käyttää matkailualalla reilu kymmenen vuotta sitten. Sittemmin sitä ja virtuaalista todellisuutta on käytetty niin maailman museoissa, maailmanperintökohteissa kuin kaupungeissakin. AR on modernin ajan tarinankertoja. Kohdistamalla matkapuhelimen kameran kohteeseen näytölle voi ilmaantua virtuaalinen opas tai opastaulu tai tila voi näyttäytyä aiemmassa loistossaan. Toinen tapa on käyttää VR-laseja, joiden avulla onnistuu esimerkiksi vaeltelu antiikin Rooman kaduilla.

Suomen hiljaisuudesta, rauhallisuudesta ja puhtaasta luonnosta nauttiminen on jotain aivan erityistä kaupungistuneesta maailmasta tuleville matkailijoille. Miten annamme heille ”käyttöohjeen” tähän ympäristöön? Voisimmeko tarjota kävijöille vielä enemmän, jotta he haluaisivat viipyä kauemmin?

BLUE projektin Järvi-Suomen yhteyshenkilö Leena Grönroos pohtii työssään, kuinka vahvuutemme, puhdas vesi ja luonto, saataisiin päivitettyä tai elävöitettyä 2000-luvulle.

Suomen matkailutilastoissa jyllää kaksi vahvaa aluetta: Lappi ja pääkaupunkiseutu. Molemmat painivat omissa miljoonaluvuissaan, kun taas matkailijamäärät Järvi-Suomessa tai Lounais-Suomen rannikko- ja saaristoalueella pyörivät muutamissa sadoissa tuhansissa.

Vuokramökki rauhaisan järven rannalla on jäänyt kansalliseksi lomakohteeksi. Tai ainakaan sitä ei osata myydä maailmalle.

Vastausta on haettu aktiviteeteista, tarinallisuudesta ja elämyksellisyydestä. Grönroos näkee Vitriini-lehden haastattelussa, että lisätty todellisuus voisi nivoa nämä yhteen ja tarjota matkailijalle personoituja elämyksiä, jotka toteuttavat hänen unelmiensa järvimaiseman.

– Tuhannet tarinat odottavat kertojaansa. AR eli lisätty todellisuus on modernin ajan kertoja. Tarinat voidaan kertoa matkailijalle ilman ihmisen fyysistä läsnäoloa. AR:n avulla voidaan tuoda lisäarvoa etenkin individuaaleille matkailijoille, joille on tarjolla vähän aktiviteetteja, ainakin jos verrataan ryhmämatkailijoihin, Grönroos näkee. Hänen mukaansa AR on parhaimmillaan nykyajan matkakumppani. Se kertoo mansikkapaikan, vinkkaa sisäpiirin jutut, opettaa kansalliseen kulttuuriin.

Suuri kysymys on yhä, miten AR:n ympärille saadaan leivottua järkevä kustannusrakenne ja etenkin ansaintalogiikka?

Meillä Suomessa on hieno resurssi. On kuitenkin pohdittava, mitä matkailun lisääntyminen merkitsee paikallisen asukkaan ja luonnon kannalta. Matkailijat tuovat tuloja, mutta millä kustannuksella?

Tarinat luovat ymmärrystä paikalliseen kulttuuriin. Esimerkiksi globaalisti ainutlaatuinen jokamiehenoikeus ei tarkoita, että saa repiä kaarnaa sytykkeeksi tai sytyttää nuotion mihin huvittaa, Grönroos sanoo.

Matkailukohteen luonteen ja kulttuurin ymmärtäminen on avain kestävään matkailuun. Grönroos kaipaakin Suomeen merkitysten tulkinta -menetelmän käyttöä, jota hyödynnetään esimerkiksi Ison-Britannian kulttuuri- ja luontokohteissa. Tässä heritage interpretation -menetelmässä yhdistyvä asiakaspolku, palvelumuotoilu, viestintä ja semantiikka.

Parhaimmillaan asiakas ei ollenkaan huomaa, kuinka häntä ohjaillaan kansallispuiston poluilla vaan on tyytyväinen, kun vierailu ylitti odotukset. Samalla tavalla voisimme käyttää lisättyä todellisuutta ja houkuttelevasti ohjailla matkailijaa Järvi-Suomessa.

Virtuaalisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla luonnon resursseja voidaan myös säästää, kun kaikkea ei tarvitse kokea fyysisessä maailmassa. Elämyksen virtualisointiin tarvittavaa tietoteknistä osaamista meillä on. Voisimmeko viedä Suomen luonnon virtuaalisesti?

Suomalaisessa matkailussa on ainutlaatuista potentiaalia, ja se kasvaa vauhdilla. Kun yhdistämme eri alojen toimijoiden osaamisen, voimme tarjota matkailijalle juuri hänen unelmiensa loman, saada hänet viipymään pidempään ja ostamaan palvelut paikallisilta.

Lue koko haastettelu Vitriini-lehdestä ja lähde mukaan luomaan digitaalisia palvelukonsepteja BLUE-hankkeeseen!

Seuraava Tule mukaan luomaan maailman edistyksellisimpiä digipalveluita