Kuva: PaMu-ryhmä Suomenlinnan kätketyt tarinat- näkymätön nähtäväksi

Suomenlinnan kätketyt tarinat eloon AR:n avulla - näkymätön nähtäväksi konseptin kuvaus

AR Palvelumuotoilu Nopea protoilu Konseptikuvaus

BLUE-hankkeen tarkoituksena on tuottaa vesistöjen parempaan matkailulliseen hyödyntämiseen tähtäävää uutta, avoimen datan, AR/VR-teknologioihin sekä toimialarajat ylittävään osaamiseen perustuvaa palvelukonseptia kolmella vesistöalueella. Syyskuussa hehkutimme jo käytäntöön vietyä Imatrankosken virtuaalista koskikierrosta. Tällä kertaa avaamme Suomenlinnan hoitokunnalle tehtyä konseptia palvelumuotoiluryhmän omin sanoin. Jokainen BLUE-hankkeessa ideoitu ja palvelumuotoiltu konsepti on mallinnettavissa omaan toimintaan vapaasti, sillä tavoitteenamme on tehdä suomalaisesta matkailuelinkeinosta edelläkävijä AR/VR-sovellusten käyttöönotossa ja kehittämisessä. Jos siis kaipaat jostakin BLUEssa ideoidusta konseptista tarkempaa tietoa, ota reippaasti yhteyttä lab8@haaga-helia.fi.

Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna on kulttuuriaarre, jonka rakentaminen alkoi 1700-luvun puolivälissä Suomen kuuluessa Ruotsiin. Suomenlinna on ollut edelläkävijä lisätyn todellisuuden (AR) ratkaisujen pilotoinnissa. BLUEssa Suomenlinnan näkymätön historia ja tarinat tuotiin näkyväksi AR:n avulla.

Palvelumuotoiluprojekti alkoi käyttäjäymmärryksen kerryttämisellä. Aluksi suunnitteluryhmä havainnoi ja tutki matkailijoiden käyttäytymistä erilaisilla palvelumuotoilun menetelmillä, jotta sitä kautta selviäisi, miten he toimivat Suomenlinnassa ja millaisia tarpeita sekä toiveita heillä on esimerkiksi opasteiden tai opastamisen suhteen. Oman haasteensa projektille asetti Suomenlinnan suojeltu museoalue, sillä alueen autenttisuuden säilyttämiseksi ei ole mahdollista asentaa jokaisen kohteen yhteyteen opastintauluja eli targeteja.

Käyttäjäymmärryksen saavuttamisen jälkeen ryhmä tunnisti ja muotoili suunnitteluveturit (design drivers), jotka kiteyttävät avainlöydökset ja toimivat vaatimusmäärittelyinä seuraaville vaiheille. Ne varmistavat, että hankittu käyttäjäymmärrys ei huku suunnitteluprosessissa. Tärkeiksi lähtökohdiksi lopulliselle konseptille määriteltiin seuraavat tekijät: Saa aikaan tunne-elämyksiä, tarjoaa Suomenlinnan kävijälle tekemistä, kasvattaa Suomenlinnan ainutlaatuista vetovoimaa, tarinat elävöittävät historiaa ja lopullinen konsepti yhdistää tarinat ja paikat.

Ryhmä ryhtyi ideoimaan erilaisia ratkaisuja palvelumuotoilun menetelmin. Suomenlinnan vierailijoiden tarpeesta lisätietoon ja toisaalta Suomenlinnan rajoitetusta mahdollisuudesta opastuskylttien pystyttämiseen, syntyi ryhmälle ajatus virtuaalioppaista. Voittajaideoiksi valikoituivat omatoimiset teemapolut, joissa hyödynnetään paikkatietotekniikkaa ja kävijän omaa mobiililaitetta. Auditiiviset tarinat aktivoituvat, kun kävijä lähestyy paikkamerkittyä kohdetta. Idea on tuttu museoiden auditiivista opastuksista, joiden avulla kävijä saa lisätietoa näyttelystä, sen teoksista ja taiteilijoista kuulokkeista tulevan selostuksen avulla. Teemapolut voivat olla erilaisten käyttäjien tarpeisiin suunniteltuja esimerkiksi romanttinen, historiallinen, arkkitehtuurinen, kulinaarinen, lapsenmielinen tai sporttinen. Virtuaalioppaan nähtiin tarjoavana Suomenlinnan kävijälle helpomman tavan tutustua omatoimisesti linnoitussaareen. Suomenlinnan painettuun turistikarttaan merkitty “sininen väylä" otettiin ideoinnin ja palvelupolun pohjaksi. AR-tarinat sijoitetaan sen varrella oleviin kohtaamispisteisiin eli elävöitetään jo olemassa olevan reitin kohteita AR-tarinoilla. Toimeksiantajan edustaja valitsi teemaksi Suomenlinnan rakennukset ja paikat, sillä niistä on jo olemassa runsaasti sisältöä.

Tämän jälkeen ryhmä konkretisoi idean ja lähti testaamaan sitä nopean prototypoinnin eli idean testaamisen kautta, jolla pyritään varmistamaan sen toimivuus, haluttavuus kohderyhmässä ja käyttäjäkokemus sekä minimoimaan kehitysprojektien riskejä ja resurssien hukkaamista. Prototypointi on idean saattamista sellaiseen muotoon, että sen avulla voi selittää ja testata suunniteltavan palvelun tai tuotteen toimivuutta ja kehittää sitä edelleen saadun palautteen pohjalta.

Prototyypin testauksessa saaduissa tuloksissa käyttäjät vahvistivat, että palvelumuotoilulla sovelluksella on kysyntää, itseasiassa sen kaltaista oli jo etsitty sovelluskaupoista ja audio-opastus oli tuttu jo museoista sekä sovellus on hyvä tapa tutkia Suomenlinnaa omatoimisesti. Haastateltavien mielestä sovellus oli hyvä, koska se jättää kädet vapaaksi, ei tarvitse lukea ja sen avulla voi kulkea vapaasti ilman opasta. Lisäksi se opastaa oikealle reitille eli mitä kannattaa nähdä Suomenlinnassa ja sen avulla saa enemmän tietoa alueen rakennuksista ja kohteista.

Jotta sovellus olisi myös elämyksellinen ja hyödyntääkseen kaikkea sitä rikasta sisältöä, mitä Suomenlinnalla on tarjota, ryhmä päätti sitoa eri rakennuksien ja aikakausien tarinat yhteen kertojahahmon avulla. Hahmo on ikään kuin Suomenlinnan henki, joka toivottaa matkailijan tervetulleeksi Suomenlinnaan jo lauttamatkan aikana ja johdattaa häntä Suomenlinnan “sinisellä väylällä”. Sovelluksen kertojahahmoksi valikoitui todellinen historiallinen henkilö eli Suomenlinnan rakennustyöt 1700-luvulla aloittanut ja niitä johtanut Augustin Ehrensvärd (1710-1772).

Palvelumuotoilun lopputuloksena syntyi konsepti sovelluksesta, joka hyödyntää ääniopastusta ja lisättyä todellisuutta. Sovelluksessa näkymätön hahmo Augustin Ehrensvärd kertoo kätkettyjä tarinoita Suomenlinnan rakennuksista ja paikoista. Kävijän tulee etukäteen ladata sovelluskaupasta Glopas-mobiilisovellus. Glopas-ääniopastussovelluksessa on hyödynnetty GPS-tekniikkaa, Googlen karttapohjaa sekä kuva- ja äänitiedostoja. Tarinat alkavat jo lauttamatkalla ja niitä on reitillä kahdeksassa eri kohtaamispisteessä.Ääniopastus käynnistyy automaattisesti, kun matkailija on jakanut mobiililaitteensa sijainnin ja lähestyy kohdetta paikan päällä. Halutessaan hän voi katsoa sovelluksessa kohteesta otettua vanhaa valokuvaa, maalausta tai videota esimerkiksi rakennuksen sisätiloista. Helppokäyttöinen, kädet vapaaksi jättävä mobiilisovellus, paikkamerkitty sisältö ja kertojahahmo auttavat matkailijaa kulkemaan Suomenlinnassa omatoimisesti ja kokemaan elämyksiä, joista haluaa kertoa eteenpäin myös muille. Konseptin tarkoituksena onkin tarjota Suomenlinnan matkailijalle helpompi tapa tutustua omatoimisesti linnoitussaareen ääniopastuksen avulla, jonka elämyksellinen sisältö syventää hänen kokemustaan saaresta ja sen rakennuksista.

P.S. Jos siis kaipaat jostakin BLUEssa ideoidusta konseptista yksityiskohtaisempaa tietoa, ota reippaasti yhteyttä lab8@haaga-helia.fi.

Seuraava BLUE-projektissa palvelumuotoiltu digitaalinen lisätyn todellisuuden palvelukonsepti on jo viety käytäntöön Imatralla