Harri Tarvainen

Vesistömatkailun reitit: Tahkon Huutavanholman reitin konseptin kuvaus

AR Palvelumuotoilu Konseptikuvaus konsepti

BLUE projekti pyrkii tuottamaan erialaisia digitaalisia palvelukonsepteja vesistömatkailun käyttöön ja tehdä Suomesta lisätyn todellisuuden edelläkävijä matkailun toimialalla. Hankkeessa tuotettujen konseptien tavoitteena on olla mahdollisimman helposti monistettavissa moneen käyttöön. Tänään paneudumme palvelumuotoilutiimin omin sanoin Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:lle tehtyyn konseptiin, jonka tavoitteena on käyttäjille lisäarvoa tuottava AR-teknologiaa (augmented reality) hyödyntävä palvelukonsepti, joka lisää Tahkon patikointireittien tunnettavuutta ja houkutella tiettyjä kohderyhmiä ja sen myötä välillisesti kasvattaa alueen palvelujen myyntiä. Konsepti luotiin Tahkon Huutavanholman reitille ja esittelemme nyt uudenlaisen AR-teknologiaa soveltavan konseptin sekä tärkeimmät löydökset, joiden perusteella konsepti on luotu.

Tahko on ympärivuotinen matkailukeskus, joka sijaitsee 65 kilometriä Kuopiosta koilliseen ja on tunnettu monipuolisista aktiviteettimahdollisuuksista. Tahkolla, kuten muissakin suomalaisissa lomakeskuksissa, yhtenä haasteena on kausiluonteisuus. Matkailijamäärät painottuvat talveen ja kevättalveen, jolloin majoituskapasiteetista voi olla myös pulaa. Ympärivuotisuuden kasvattaminen matkailussa onkin yksi alueen tavoitteista, johon ajatus AR-opastetusta reitistä sopii hyvin.

Kohderyhmäksi valikoituivat DINKit (Double income no kids) ja reitiksi valikoitui Tahkon sydämessä oleva Huutavanholman vaellusreitti. Reitti on patikoijille sekä esimerkiksi lumikenkäilijöille suunnattu metsässä kulkeva lyhyt, mutta maastoltaan haastava reitti. Reitti on kivinen ja se kulkee muun muassa rotkon sekä puron läheisyydessä, jonka vuoksi sitä ei suositella esimerkiksi maastopyöräilijöille. Reitti sijaitsee pääosin lehdonsuojelualueella ja osaltaan sitä tahdittaa lehto- sekä korpikasvillisuus. Reitti nousee Tahkon laelle, josta on upeat näkymät yli Tahkon kylän. Reitti loppuu lähelle kuuluisaa Pehkubaaria sekä Suomen pisimpiä portaita, Tahkon portaita.

Palvelumuotoilussa asiakaslähtöisyys on keskiössä ja asiakkaan tarpeet ja motiivit ovat etusijalla palvelua tai tuotetta innovoidessa ja kehittäessä. Siksi tässäkin työssä huomioitiin ensisijaisesti nykyiset sekä potentiaaliset asiakkaat. Palvelumuotoilussa tärkeää on ymmärtää myös yritysnäkökulma, jotta lopputuotos on mahdollisimman hyvin toteutettavissa sekä sen toteuttaminen on taloudellisesti kannattavaa. Palvelumuotoiluryhmä keräsikin käyttäjäymmärrystä työtä varten monella eri tavoin.

Käyttäjäymmärryksen tiedonkeruussa nousi esille erilaisia näkemyksiä. Yleisesti voidaan sanoa, että käyttäjät toivoivat Tahkon reiteille lisää opastusta ja ennakkotietoa. Reitit koettiin kuitenkin hyvin vetovoimaisiksi sekä ainutlaatuisiksi. Tahkolla liikkujia sekä muitakin retkeilijöitä motivoi luonnossa liikkumiseen raitis ilma, irtiotto arjesta, luonto, liikunta, maisemat, ruuan hankinta, kuten sienestys ja marjastus, koirien kanssa liikkuminen, uuden kokeminen ja itsensä ylittäminen. Parhaaseen retkeilykokemukseen kuuluvat myös hyvin vahvasti eväät ja niiden syönti sekä nuotiopaikka ja laavu.

Ulkona liikkumiseen ja retkeilyyn keskittyvään AR-sovellukseen käyttäjät toivoivat ensisijaisesti reittitietoa sekä -infoa. Reittitietoon toivottiin tietoa reitin pituudesta, profiilista ja vaihtoehtoisista reiteistä. Käyttäjät toivoivat myös infoa siitä, onko reitillä esimerkiksi tulentekopaikkoja ja polttopuita, WC:itä tai juomavettä. Käyttäjien mielestä on erittäin tärkeää, ettei reittiin liity epävarmuutta tai ettei heille tule retkeillessä oloa, että he olisivat eksyneet ja siksi juuri reittitiedon tärkeyttä korostettiin. Käyttäjät pitävät luonnossa eläimistä, kasvistosta sekä muista luontoon liittyvistä asioista, joten myös tiedot alueen eläimistä, kasveista ja esimerkiksi geologiasta kiinnostavat käyttäjiä. Myös alueen historiatieto sekä tarinat alueesta koettiin mielenkiintoisena. Vaikka kohderyhmänä olivat DINKit eikä haastateltavilla ollut lapsia, toi erittäin moni esille myös sen, että lapset olisi tärkeää huomioida sovelluksen sisältöä pohdittaessa. Moni mainitsi myös sen, että hyvän sisällön avulla lapset ja nuoret voitaisiin saada innostumaan luonnosta ja retkeilystä.

Suurella osalla retkeilijöitä on aina puhelin mukana retkeillessä tai luonnossa liikkuessa. Moni käyttäjä mainitsi ottavansa kuvia retkeillessä tai tallentavansa käveltyä matkaa tai askelia. Osa käyttäjistä epäili kuitenkin, käyttäisivätkö he muita sovelluksia metsässä ollessaan, sillä monella yksi motivaatio retkeilyyn on juuri arjesta ja teknologiasta irtautuminen. Moni käyttäjä sanoi, että voisi käyttää sovellusta, ja muutama käyttäjä oli todella innoissaan siitä. Luonnosta nauttimisen sekä myös reitin haastavuuden takia ehdottomaksi vaatimukseksi nousi sovelluksessa olevat hotspotit, joissa käyttäjä voi sovellusta käyttää. Hotspotien avulla käyttäjän ei tarvitse kulkea koko reittiä mobiililaite kädessä, vaan laite hälyttää tietyissä kohdissa reittiä, jolloin käyttäjä osaa ottaa mobiililaitteen esille ja katsoa tai kuunnella hotspotin sisällön.

Tiedonkeruuvaiheessa esille nousi myös asioita, joita olisi tärkeää ottaa huomioon liiketoiminnallisesta näkökulmasta uutta palvelukonseptia suunniteltaessa. Moni käyttäjä korosti sitä, että tieto uudesta palvelukonseptista pitäisi olla käyttäjien saatavilla ja houkutella käyttäjiä jo ennen Tahkolle saapumista. Jos tuote on tehty tarpeeksi houkuttelevaksi, voisi se käyttäjien mukaan olla jollekin jopa syy lähteä Tahkolle - siksi ns. teaser-/fiilistelyvideot valmiista lopputuotoksesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa olisivat käyttäjien mielestä tärkeitä. Moni käyttäjä ei etsi välttämättä enää tietoa matkakohteesta perinteisiltä verkkosivuilta, vaan etsivät kokemuksia ja ensitunnelmia sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media voisi myös olla apuna, jotta Tahko saavuttaisi tunnettuutta matkailukohteena lisätyn todellisuuden edelläkävijänä.

Käyttäjiltä saadun tiedon avulla ja palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen muodostui sisältö Huutavanholman kierrokselle. AR-sovellus on GPS-signaaliin pohjautuva ja puhelin antaa käyttäjälle merkin (ääni/värinä) aina, kun käyttäjä saapuu hotspotille eli kohtaan, missä sovellussisältöä esiintyy. Reitille muodostui yhteensä 8 hotspotia erilaisine sisältöineen. Reittitieto kulkee mukana läpi reitin. Niissä kohdin, missä reitti haarautuu (joki), reittitieto kertoo myös vaihtoehtoisesta reitistä ja sen profiilista, jolloin käyttäjän on helpompi valita, kumpaa kautta hän kulkee. Reittitiedon lisäksi hotspoteilla on muuta käyttäjiä kiinnostavaa sisältöä, jotka voidaan teemoitella käyttäjän toivomusten mukaan esim. lapsia kiinnostavat, historia, liikunta jne.

Sovellus antaa käyttäjälle lisätietoa ympäristöstä ja palveluista. Se tuo turvallisuuden tunnetta, vähentää eksymisen pelkoa ja opastaa perille, koska sovellus näyttää kartalla missä käyttäjä on ja mihin suuntaan pitää kulkea. Sovelluksen hotspotit ovat yllätyksellisiä ja ennennäkemättömiä, jotka saa käyttäjän hymyilemään. Tämä mahdollistaa käyttäjälle uudenlaisen vaelluskokonaisuuden sekä kokemuksen. Tärkeää on, että sovelluksen perusrunkona on jokaisessa teemassa reitti-info sekä opastus reitin varrella, joihin eri teemojen hotspot-sisällöt rikastavat ja luovat mielenpainuvuutta. Eri teemojen yksittäisiä sisältöjä voi hyvin käyttää myös muissa teemoissa, mikäli ne niihin luontevasti sopivat. Tarvittaessa eri hotspotien sisältöä voi päivittää asiakastoiveiden ja -mieltymyksien mukaan, mutta perusrunkona on hyvä olla reittiin liittyvä informaatio ja reittiopastus.

Jos kaipaat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi.

Seuraava Suomenlinnan kätketyt tarinat eloon AR:n avulla - näkymätön nähtäväksi konseptin kuvaus