Järvi-Suomi

Järvi-Suomi on Euroopan laajin järvialue. 2017 Järvi-Suomessa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat koko Suomen keskimääräistä tahtia: Suomessa kirjattiin  6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä vuonna 2017. Yöpymiset lisääntyivät peräti 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Järvi-Suomessa kasvua kertyi 15 prosenttia, ja selvästi suurin matkailijaryhmä oli venäläiset lähes 400 000 yöpymisvuorokaudellaan. (Visit Finland.)

Järvi-Suomen osuus on 17 % koko Suomen yöpymisistä, on siis varaa kasvattaa! Suurimmat markkinat ovat Venäjä, Saksa, Viro, Ruotsi, Britannia. Kaksi kolmasosaa oli vapaa-ajan matkailijoita. Talvikuukausina yöpymisiä on huomattavasti vähemmän kuin kesällä, joten talven ihanuuksia mahtuisi hyvin kokemaan! Mökki, ranta ja sauna luonnonhelmassa on jotain ihan muuta kuin hotellihuone.

Kesämökkeily, saunominen ja uiminen kuuluvat kiinteästi suomalaiseen kesään. Nautimme hiljaisuudesta, puhtaasta ilmasta ja vaaleista kesäöistä – tästä matkailijatkin tykkäävät!

Risteilyt, melonta, soutaminen, kalastus, grillaaminen kuuluvat Järvi-Suomen kesään, ja talvella järvien jäätyminen tarjoaa mahdollisuudet ulkoilma-aktiviteetteihin: luistelu, hiihto, pilkkiminen, jopa autolla ajaminen järven jäällä.

BLUE-hanke keskittyy itäisellä Järvi-Suomen alueella Jyväskylä–Kuopio–Varkaus–Savonlinna–Imatra–Lappeenranta–Mikkeli-akselilla. Läntisen Järvi-Suomen alueella Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi järjestettiin työpaja Tampereella.

Läntinen Järvi-Suomi, Tampereen seutu

Tampere sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Keski-Suomi, Jyväskylän seutu

Suurin Jyväskylän seudun järvistä on Päijänne, joka on Suomen järvistä toiseksi suurin. Kanavareittejä pitkin Päijänteen vesistöä voi veneillä pohjoisessa aina Pielavedelle asti ja etelässä Lahteen. Päijänteeltä pääsee Äijälänsalmea pitkin mukavasti myös Jyväsjärvelle Jyväskylän satamaan, joka tunnetaan myös Lutakon satamana. Uudistunut ja palveluiltaan monimuotoinen Lutakon satama on kaupunkilaisten kesäolohuone ja Jyväsjärveä kiertävän Rantaraitin sydän. Siellä on myös risteilijälaivasto, charter-aluksia ja saunalautta unohtumatonta kesäiltaa varten. (visitjyvaskyla.fi.)

Päijännepurjehdus on kesän The Tapahtuma. Suomen suurimmassa sisävesien purjehdustapahtumassa on parhaimmillaan 260 venekuntaa. Kisassa purjehditaan Päijänteen päästä päähän – nauti katselusta!

Myös vuokrattavia asuntoveneitä on tarjolla Päijänteellä. Vene sopii niin perheille, ryhmille kuin yritysryhmille – ja perheen lemmikit ovat tervetulleita. www.houseboat.fi

Konnevedellä pääsee kokemaan Etelä-Suomen parasta koskikalastusta. Suomalainen erikoisuus vetoaa ulkomaisiin matkailijoihin, sillä esimerkiksi Saksassa kalastusluvan saaminen on hyvin rajoitettua. Lue lisää koskikalastuksesta

Tahko–Kuopio

Tahko on talvella laskettelijan ja hiihtäjän paikka, murtomaahiihto ja erityisesti retkiluistelu on nyt kysytty aktiviteetti.

Kuopio on Finland Ice Marathonin kotikaupunki: Vuoden 2018 Ice Marathonilla oli 12 000 kävijää – ja osallistujia oli 13 eri maasta. Tapahtuma järjestettiin 35. kerran 25.2.2018.

Kuopio on tunnetaan kalakukostaan – mutta lähitulevaisuudessa isoista investoinneista: Tulossa kongressihotelli, Kuopion satama uudistetaan, ja matkailukeskus Saana (= sauna savon murteella) rakennetaan Kuopion Siikarantaan. Matkailukeskuksessa on kolme erilaista saunaa. Lisäksi keskuksessa on ravintola, ulkouima-allas sekä spa-palvelut. Keskuksen yhteyteen on kaavailtu myös Wakeboard-rataa ja veneilijöiden palveluita sekä ohjelmapalveluyrittäjien palveluita kuten sup-lautojen ja kanoottien vuokrausta sekä tapahtumia.

Varkaus

Varkaudessa vesistö ja teknologia kulkevat käsi kädessä: Varkaudella on yli 200-vuotinen teollinen historia. Vesistöt antoivat mahdollisuudenpuunjalostukseen energianlähteenä ja kuljetusväylänä. Nyt vanhan teollisuusalueen sisällä on sisäaltaat, joissa kasvatetaan kirjolohta uutta, Varkaudessa kehitettyä veden kiertosysteemiä käyttäen. Kala voi uida vastavirtaan kuten luonnossakin, jolloin kala on laadultaan parempaa. Systeemi on myös ympäristöystävällinen, sillä ravinteita ei joudu vesistöön.

Uutta teknologiaa on myös täysin sähköllä toimiva risteilyalus (max 10 hlö).

Varkaudessa kasvatetaan siperiansampea, josta tehdään kaviaaria. Kesällä on sampia ja samppanjaa -tapahtuma. Vanhan Varkauden alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonne muun muassa Alvar Aalto on suunnitellut rakennuksia. Alueen rakennuskanta on kokonaisuudessaan suojeltu. Tähän voi tutustua omatoimisesti esimerkiksi veturilla. Varkaudesta pääsee vesiteitse Suomenlahdelle asti Saimaan kanavan kautta.

Savonlinnan seutu

Saimaan norpan koti on Pihlajaveden luonnonsuojelualue Savonlinnan eteläpuolella.

Savonlinna tunnetaan kesällä musiikkitapahtumien keskittymänä: on Savonlinnan Oopperajuhlat, Mikkelin musiikkijuhlat ja Joroisten musiikkipäivät.

Puruvesi on kirkkain suomalaisista suurjärvistä ja yleisesti puhutaan sen ”kristallivedestä”. Valo pääsee veden läpinäkyvyyden takia hyvin syvälle, jopa 20 metriin, kun se muualla Saimaan vesistössä yltää keskimäärin noin 10 metriin. Puruveden muikku on tunnettu hopeisen vaaleasta värisävystään ja pehmeäruotoisuudestaan. Puruveden muikku on saanut EU:n alkuperänimisuojan.

Lappeenrannan ja Imatran seutu

Saimaa on Suomen suurin järvi! Saimaan kutsu on vahva: lojaaleja vierailijoita saapuu niin kotimaasta kuin Keski-Euroopasta ja Venäjältä yhä uudelleen. Tämä on poikkeuksellista matkailumarkkinoilla. 70 000 kesämökkiä Lappeenranta–Imatra-alueella majoittaa vierailijoita.

Sijainti idän ja lännen välissä selittää itäiset vaikutteet: ruoassa on venäläisen keittiön elementtejä, ortodoksinen ja luterilainen kirkko voivat olla rinta rinnan katukuvassa, alueella on venäläistä asutusta ja yrityksiä.

Geopark Saimaassa näkyvät jääkauden jäljet: 10 000 vuotta vanhat sileät kivet ja hiidenkirnut. Aluetta on haettu Unescon Geoparkiksi.

Lisätietoa Järvi-Suomen yöpymisistä ja matkailusta Visit Finlandin sivuilta

BLUEn ensimmäinen co-creation päivä starttasi Järvi-Suomessa Järvisydämessä 23.8.2018. Seuraava työpaja järjestetään itäisen Järvi-Suomen alueella keväällä 2019, josta tulee lisää informaatiota talven 2018-2019 aikana.

Läntisen Järvi-Suomen osalta co-creation työpaja järjestettiin Finlaysonin alueella Galleria Nottbeckissa 6.3.2019.