Tausta:

Suomenlinna (UNESCO World Heritage Site) on ollut edelläkävijä lisätyn todellisuuden (AR) ratkaisujen pilotoinnissa. Lue lisää.

Lisättyä todellisuutta hyödyntämällä on mahdollista tehdä näkymättömästä näkyvää ja tuoda näkymättömät elementit, kuten alueen/paikan historia (esim. tapahtumat, arkielämä, rakennukset) tai vaikkapa neljä eri vuodenaikaa siinä hetkessä nähtäväksi ja koettavaksi. Tämä tarkoittaa siis sitä paikkaan liittyvää muuta tietoa, jota matkailija ei juuri sillä hetkellä pysty aidossa ympäristössä kokemaan.

Tavoite:

Tämän työn tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisesti uusi proof of concept-tasoinen digitaalinen matkailupalvelukonsepti, joka perustuu matkailun näkymättömiin elementteihin.Digitaalinen konsepti voi perustua eri teknologioihin (esim. AR/VR/MR), avoimeen dataan tai niiden yhdistämiseen. Tavoitteena on konsepti, joka tuo lisäarvoa vierailijoille.

Odotettu lopputulema:

Työn tuloksena syntyy käyttäjälähtöisesti kehitetyn, uusia teknologioita hyödyntävän virtuaalikonseptin käsikirjoitus ja konseptikuvaus.

Kohderyhmä:

Suomenlinnan matkailijat

Huomioitavaa:

AR protojen tuottamisessa palvelumuotoilutiimin tukena on VTT:n teknisiä asiantuntijoita. Eräs mahdollinen tekninen ratkaisu on VTT:n kehittämä teknologia, jota on pilotoitu Helsingissä ja Lahdessa. Palvelumuotoilutiimi voi päätyä käyttämään jotain muuta lähestymistapaa. Vaikka teknologia näytteleekin tärkeää roolia digitaalisessa palvelukonseptissa, tekniikan sijaan projektin pääpainon tulee olla käyttäjälähtöisyydessä. Palvelumuotoilutiimin tavoitteena on luoda sellainen kokonaisuus, joka tuottaa käyttäjille aidosti lisäarvoa, jota käyttäjät haluavat käyttää (desireable) ja jonka he ymmärtävät helposti. Palvelumuotoilutiimin yleisten tavoitteiden mukaisesti kokonaisuuden tulee myös olla toteuttamiskelpoinen (functional) ja kannattava (feasible).

Palvelumuotoilun lopputuloksena syntyi konsepti sovelluksesta, joka hyödyntää ääniopastusta ja lisättyä todellisuutta. Sovelluksessa näkymätön hahmo Augustin Ehrensvärd kertoo kätkettyjä tarinoita Suomenlinnan rakennuksista ja paikoista. Tarinat alkavat jo lauttamatkalla ja niitä on reitillä kahdeksassa eri kohtaamispisteessä. Glopas-ääniopastussovelluksessa on hyödynnetty GPS-tekniikkaa, Googlen karttapohjaa sekä kuva- ja äänitiedostoja.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi.

Tausta: Tahkon alueen kansainvälisen matkailun Action Plan kuvaa tiiviisti tilannekuvan Tahkon alueen matkailussa. Tahkon alueella on toteutettu AR/VR kehittämishankkeita, ja Tahko haluaa myös jatkossa olla edelläkävijä uusien teknologioiden käyttöönotossa.

Tavoite: Tämän työn tavoitteena on kehittää Tahkon alueen reitteihin perustuva, käyttäjille lisäarvoa tuottava ja AR:ää hyödyntävä palvelukonsepti. Palvelumuotoilutiimin toimeksiantona on valita jokin Tahkon seudun reiteistä ja kehittää reitin käyttökokemusta parantava, lisättyä todellisuutta ja tarinallistamista hyödyntävä käyttäjälähtöinen palvelukonsepti, joka mahdollisuuksien mukaan lisää alueen matkailuyritysten myyntiä. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevan patikointi, melonta, hiihto, pyöräily tai muun reitin ympärille tapahtuvaa AR kehittämistä ja haluttavuuden/käytettävyyden testaamista todellisilla käyttäjillä. Digitaalinen konsepti voi perustua eri teknologioihin (lisätyn todellisuuden lisäksi myös VR/MR), avoimeen dataan tai niiden yhdistämiseen.

Odotettu lopputulema: Työn tuloksena syntyy pilottireitin AR-konseptin käsikirjoitus ja proof of concept-tasoinen käyttäjälähtöisesti tuotettu konseptikuvaus.

Kohderyhmä: Tahkon alueen matkailijat

Palvelumuotoilun lopputuloksena syntyi eri reiteille monistettavissa oleva konsepti sovelluksesta, joka hyödyntää AR-teknologiaa. Retkeilyreitillä sovelluksen käyttäjä näkee halutessaan jatkuvasti reitin kulkusuunnan, profiilin ja jäljellä olevan matkan. Lisäksi käyttäjä voi valita reittiä elävöittävän teeman, jolloin sovellus näyttää esimerkiksi alueelle tyypillisiä eläimiä.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi.

Tausta:

Imatran tunnetuin nähtävyys 1700 luvulta lähtien on Imatran koski, jota juoksutetaan patoluukuista kesäiltaisin. Kuohuvaa koskea säestetään musiikilla ja tapahtumaa kutsutaan Koskinäytökseksi. Kosken partaalla on myös satulinnamainen Valtionhotelli ja kosken valjastanut Fortumin (entinen Imatran Voima) voimalaitos, joka valmistuessaan vuonna 1929 oli Suomen suurin vesivoiman tuottaja. Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue (vuodesta 1842), Kruununpuisto, sijaitsee kosken ja voimalaitoksen välisellä alueella. Alue on myös merkittävä geologinen alue ja kulttuurimaisema.

Koskinäytökset tuovat alueelle matkailijoita, matkailutuloja ja –työllisyyttä. Kosken kunnostustöiden vuoksi koskinäytösten määrää on täytynyt rajoittaa, joka uhkaa alueen matkailullista vetovoimaa ja matkailutuloja. Imatran kaupunki haluaa kehittää alueelle Imatrankosken koskinäytökseen tukeutuvan ja/tai sitä tukevan digitaalisen matkailutuotteen.

Tavoite:

Työn tavoitteena on kehittää uusi Imatrankoskeen perustuva digitaalinen matkailupalvelukonsepti. Digitaalinen konsepti voi perustua eri teknologioihin (esim. AR/VR/MR) tai niiden yhdistämiseen. Konseptin on tarkoituksenmukaista olla sellainen, joka on matkailullisesti vetovoimainen, ja voidaan kokea paikan päällä. Tavoitteena on konsepti joka tuo lisäarvoa sekä Koskinäytöksen vierailijoille että muina aikoina vieraileville ja lisää alueen matkailuyritysten myyntiä.

Odotettu lopputulema:

Työn tuloksena syntyy käyttäjälähtöisesti kehitetyn, uusia teknologioita hyödyntävän virtuaalikonseptin käsikirjoitus ja konseptikuvaus.

Kohderyhmä:

Imatran seudun matkailijat

Huomioitavaa:

Vaikka teknologia näytteleekin tärkeää roolia digitaalisessa palvelukonseptissa, tekniikan sijaan projektin pääpainon tulee olla käyttäjälähtöisyydessä. Palvelumuotoilutiimin tavoitteena on luoda sellainen kokonaisuus, joka tuottaa käyttäjille aidosti lisäarvoa, jota käyttäjät haluavat käyttää (desireable) ja jonka he ymmärtävät helposti. Palvelumuotoilun yleisten tavoitteiden mukaisesti kokonaisuuden tulee myös olla toteuttamiskelpoinen (functional) ja kannattava (feasible).

Palvelumuotoilun lopputuloksena syntyi puhelimella toimiva konsepti Vuoksen taimen –oppaasta, joka vie virtuaaliselle matkalle Imatran kosken historiaan ja luontoon. Kierroksella Vuoksen taimen kertoo seikkailuistaan kosken kuohuissa kahdeksan kontaktipisteessä, joilla voi kuunnella ja katsella kohteen tarinan ja kuvamateriaalin. Erillistä sovellusta ei tarvita, kierroksen seuraaminen vaatii vain paikannustyökalun sallimisen. Voit tutustua jo toteutettuun konseptiin täällä sekä Vuoksen Taimiin täällä.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi

Tausta:

Helsingin linnoitus- ja sotilassaarten vesissä on suuri joukko hylkyjä, erilaisia salmien sulkupatoja, kesken jääneitä hankkeita ja muita ihmisen tuottamia rakenteita ja jälkiä, jotka liittyvät menneeseen aikaan ja menneeseen Helsinkiin, Tukholmaan ja Pietariin; Suokkiin, Stadiin ja Itämereen; ihmisen ja meren suhteeseen. Niillä kaikilla on tarina, historia ja fyysinen olomuoto, jotka voi AR-teknologian avulla kokea poikkeuksellisella tavalla. Linnoitussaarten vesistä on myös poistunut rakenteita / toimintoja, jotka AR:n avulla olisivat palautettavissa paikoilleen, saariston menneisyyttä valottamaan. Esim. Lonnan saarella on erikoinen historia laivojen magneettisuuden poistoaseman paikkana. Sen lisäksi Helsingin aluevedet ovat biologinen ja fysikaalinen ympäristö, joka elää vuodenaikojen vaihteluiden mukaan. Helsingin vesissä ui silakoita, hylkeitä, merimetsoja ja korvameduusoja. Vedenpintaa rikkovat selkälokit ja merikotkat.

Tämä vedenalainen todellisuus, kokonainen maailma, jää pinnan alle, kokemuspiirimme ulkopuolelle. Vedenalaisen ympäristön kohteet ja eliöt muodostavat näkymättömän, mutta valtavan kiinnostavan kokonaisuuden. AR on parhaimmillaan, kun se tarjoaa keinon ylittää jokin fysikaalis-inhimillinen este. Tässä tapauksessa AR poistaa ihmisen kyvyttömyyden nähdä ja kokea vedenalainen maailma. Sea Viewn keskeinen elämys ja oivallus syntyy tästä. Näiden sisältöjen lisäksi, kestävyys ja vastuullisuus on otettu sovelluksessa huomioon, sillä merellisen ympäristön tila vaikuttaa valtavasti ihmisten saaristomatkailukokemukseen. Ympäristönäkökulman huomioiminen matkailutuotteissa ja -palveluissa on tätä päivää, ja vastuullisuus saa näkyä. Se tuottaa myös imagohyötyä Helsingille. Sea View tarjoaa holistisen näkökulman vedenalaiseen ympäristöön.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että Sea View tuo vedenalaiset lähikohteet GPS-paikannuksen ja AR:n avulla näkyviin. Videokuva tai valokuva hämärässä vedessä lojuvasta puisesta hylystä ei ehkä houkuta visuaalisesti, mutta sen sijaan animaatio ehjästä aluksesta yhdistettynä aluksen tarinaan ja tuoreella, avoimella otteella tuotettuun tietoon aluksen historiallisesta kontekstista, tekee palvelusta erityisen. Esimerkiksi kun henkilö seisoo Suomenlinnan Tykistölahden rannalla, saa hän mobiililaitteensa näytölle näkemänsä maiseman ja maiseman päälle joukon pieniä symboleita: esim. laiva merkitsee hylkyä, kala merieliötä, lintu ”rajapinnan” eliötä, vesipilari ajankohtaista tietoa veden lämpötilasta ja kemiallisesta tilanteesta. Nämä asemoituvat maisemaan GPS-koordinaattiensa perusteella (merieliöt ja vesipilarit ovat tietenkin aivan sattumanvaraisesti, sopivassa suhteessa sijoitettuja; hylyt sen sijaan todellisten koordinaattiensa mukaan). Kun käyttäjä painaa vaikkapa laivan symbolia, nousee suuri, alkuperäistä alusta olennaisilta osin vastaava animoitu alus pauhuten merestä pinnalle ja täyttää näytön. Info-buttonista saa aluksen perustiedot sekä aluksen kautta jotakin valikoitua, oivalluksia tarjoavaa tietoa linnoitussaarten, Helsingin ja Suomenlahden historiasta. Jossakin versiossa symboli-buttonien joukossa voisi olla myös ”jokeri-symboleita” toisin sanoen pelillisisä elementtejä, joista ei tiedä mitä saa, kuten pahimmassa tapauksessa menneiden aikojen kartoista tuttu merihirviö saattaa herätä eloon.

Tavoite:

Työn tavoitteena on kehittää uusi vedenalaiseen Helsinkiin perustuva digitaalinen matkailupalvelukonsepti. Digitaalinen konsepti voi perustua eri teknologioihin (esim. AR/VR/MR,GPS) tai niiden yhdistämiseen ja animaatioon. Konseptin on tarkoituksenmukaista olla sellainen, joka on matkailullisesti vetovoimainen, ja voidaan kokea paikan päällä vesillä liikuttaessa tai veden äärellä lähisaaristossa. Palvelu tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden kokea vedenalainen, muuten vaikeasti saavutettava ympäristö ja tutustua linnoitussaarten historiaan aivan uudella tavalla. Palvelu houkuttaa saaristomatkailuun, tuottaa fiilistä merellisestä Helsingistä sekä tukee muuta saaristomatkailua. Palvelu tarjoaisi myös avoimesti tietoa meriympäristön tilasta. Tavoitteena on konsepti, joka tuo lisäarvoa Helsingin edustan saaristossa matkaileville ja mahdollistaa myös konkreettiset teot Suomenlahden meriympäristön tilan kohentamiseksi (esim. lahjoituksen tekemisen jollekin tunnetulle Itämeri-kampanjalle).

Odotettu lopputulema:

Työn tuloksena syntyy käyttäjälähtöisesti kehitetyn, uusia teknologioita hyödyntävän virtuaalikonseptin käsikirjoitus ja konseptikuvaus.

Kohderyhmä:

Veneilijät ja muut Helsingin lähivesillä liikkujat; Suomenlinnan, Vallisaaren, Särkän ja Lonnan matkailijat ja saarilla viihtyvät kaupunkilaiset. Palvelu tarjolla kaikilla Itämeren rantavaltioiden kielillä sekä englanniksi.

Huomioitavaa:

Vaikka teknologia näytteleekin tärkeää roolia digitaalisessa palvelukonseptissa, tekniikan sijaan projektin pääpainon tulee olla käyttäjälähtöisyydessä. PaMu tiimin tavoitteena on luoda sellainen kokonaisuus, joka tuottaa käyttäjille aidosti lisäarvoa, jota käyttäjät haluavat käyttää (desireable) ja jonka he ymmärtävät helposti. PaMun yleisten tavoitteiden mukaisesti kokonaisuuden tulee myös olla toteuttamiskelpoinen (functional) ja kannattava (feasible). Laaja-alainen yhteistyö erilaisten asiantuntijatahojen kanssa tarpeen.

Lopputulos:

Projektin lopputuloksena syntyi konsepti Helsinki Seaview AR-sovelluksesta, joka mahdollistaa merenalaisen maailman kokemisen. Helppokäyttöinen ja elämyksellinen sovellus, joka perustuu sijaintipohjaiseen AR:ään ja GPS-pisteisiin. Elämysten ja tiedon lisäksi käyttäjä voi tehdä konkreettisia tekoja luonnonsuojelun hyväksi lahjoittamalla esim. johonkin ympäristönsuojelukampanjaan.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi

Tausta:

Lisätyn todellisuuden uskotaan tarjoavan huikeita mahdollisuuksia matkailijan käyttökokemuksen parantamiselle. Esimerkiksi laivareitin varrella voidaan ääniopastuksen lisäksi lisätyn todellisuuden keinoin elävöittää kerrottua tarinaa visuaalisesti (esim. nähdä miltä viikinkilinna aikanaan näytti, nähdä kuinka brittilaivasto pommittaa Suomenlinnaa jne). JL Runeberg on Helsingin ja Porvoon välissä matkailijoita kuljettava risteilyalus. Glopas on suomalainen teknologiayritys, joka on kehittänyt uudenlaisen audio-opasjärjestelmän. Paikkatietoon pohjautuva sovelluspohjainen audiojärjestelmä käynnistyy käyttäjän saapuessa maantieteellisesti rajatulle alueelle.

Tavoite:

Tavoitteena on kehittää Glopasin audio-opastusta tukeva AR-konsepti Runebergin Helsinki-Porvoo risteilylle.

Odotettu lopputulema:

Käyttäjälähtöisesti tuotettu ja käyttäjille lisäarvoa tuottava proof of concept tason konseptikuvaus lisättyä todellisuutta ja audio-opastusta hyödyttävästä palvelusta. Kohderyhmä: JL Runebergin risteilymatkustajat

Huomioitavaa:

Palvelumuotoilu tiimille tarjotaan VTT:n, Manchester Metropolitan Augmented Reality Hubin ja Haaga-Helian toimesta teknistä tukea AR protojen tekemiselle.

Lopputulos:

Projektin lopputuloksena syntyi käyttäjälähtöisesti tuotettu konseptikuvaus lisättyä todellisuutta ja audio-opastusta hyödyntävästä palvelusta. Konseptissa laivareittiä voidaan elävöittää lisätyn todellisuuden keinoin esim. näyttämällä historiallisia tarinoita Helsinki-Porvoo reitin varrelta. AR-konsepti mahdollistaa verkostoitumisen muiden matkailupalveluiden tuottajien kanssa.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi

Tausta:

Järviluontokeskus – Lake Nature Center Finland on hallituksen vesistömatkailun kärkihanke, jossa valmistellaan uudenlaista palvelu- ja liiketoimintamallia keskeisellä sijainnilla olevalle järvi- ja luontokeskukselle https://lakenaturecenter.fi/jarvikeskus/. Tampereelle, uudistuvalle Särkänniemen alueelle, suunnitteilla olevan Järvikeskuksen tavoitteena on tarjota yhteinen ja ympärivuotinen paikka järvistä ja luonnosta nauttimiseen. Ennakkovalmistelujen yhteydessä keskukseen on kaavailtu mm. monipuolista aktiviteettitoimintaa, tapahtumia, ravintolapalveluita, yhteistä tekemistä, suomalaisesta luonnosta ammentavaa hyvinvointikokonaisuutta, sekä tietysti luontotietoa ja elämyksiin perustuvaa oppimista. Järvet ovat kansallisaarteemme, niistä huolehtiminen ja nauttiminen vastuullisesti on kaiken tekemisen taustalla. Esimerkiksi Tampereen alueella on 9 kansallispuistoa 120 km säteellä. Järviluontokeskuksella on aluevaraus Särkänniemen alueen uudessa yleissuunnitelmassa ja Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt kokonaisuuden valmistelun projektinimellä JÄRVIKESKUS.

Varsinaisen keskuksen valmistelua sekä operaattorimallia koordinoi ja edistää Visit Tampere Oy. Kokonaisuutta koordinoi Ekokumppanit Oy yhdessä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Hankkeessa valmistellaan uudenlaista keskeisellä sijainnilla olevan järvi- ja luontokeskuksen palvelu- sekä liiketoimintamallia.

Tavoite:

Työn tavoitteena on tuoda luontokokemus koettavaksi ja herättää uteliaisuutta ja houkuttelevuutta luontoa kohtaan – tuoda kansallispuistot kaupunkiin. Naturescope konseptin tavoitteena on ”viedä” käyttäjä luontokohteelle, ja mahdollistaa kansallispuistojen parhaiden makupalojen kokemisen virtuaalisesti & monikanavaisesti (360 + AR + käyttäjien sisällön jakaminen) kotona & kohteessa.

Tavoitteena on kehittää uusi järviluontomatkailuun perustuva digitaalinen matkailupalvelukonsepti. Digitaalinen konsepti voi perustua eri teknologioihin (AR/VR/MR) tai niiden yhdistämiseen. Konseptin on tarkoituksenmukaista olla sellainen, joka on matkailullisesti vetovoimainen ja joka tuo lisäarvoa käyttäjilleen.

Odotettu lopputulema:

Työn tuloksena syntyy käyttäjälähtöisesti kehitetyn, uusia teknologioita hyödyntävän virtuaalikonseptin käsikirjoitus ja konseptikuvaus.

Kohderyhmä:

Matkailijat sekä potentiaaliset Järviluontokeskuksen tulevat asiakkaat (aktiiviset Tamperelaiset), kuten Metsähallituksen tunnistamat käyttäjäryhmät: Sosiaaliset itsensäkehittäjät ja kuntoilevat luontoretkeilijät.

Huomioitavaa:

Vaikka teknologia näytteleekin tärkeää roolia digitaalisessa palvelukonseptissa, tekniikan sijaan projektin pääpainon tulee olla käyttäjälähtöisyydessä. PaMu tiimin tavoitteena on luoda sellainen kokonaisuus, joka tuottaa käyttäjille aidosti lisäarvoa, jota käyttäjät haluavat käyttää (desireable) ja jonka he ymmärtävät helposti. PaMun yleisten tavoitteiden mukaisesti kokonaisuuden tulee myös olla toteuttamiskelpoinen (functional) ja kannattava (feasible).Toteutusta pitäisi pystyä hyödyntämään mahdollisessa Järviluontokeskuksessa sekä mahdollisesti messuilla/ Seitsemisen luontokeskuksessa ja olla monistettavissa kaikille kansallispuistokohteille.Toteutuksen tulee kestää aikaa ja olla helppokäyttöinen ja pitkäaikaisessa käytössä ei saisi muodostua kestämättömiä ylläpitokuluja (esim. lisenssejä tms.).

Lopputulos:

Projektin lopputuloksena syntyi konsepti AR-mobiilisovelluksesta, jonka avulla houkutellaan kaveri retkelle kansallispuistoon. Sovelluksessa katsotaan kaupunkia tai kotia kännykän kameran läpi ja lisätään kuvaan AR-elementtejä kuten nopeasti kasvava metsä ja eläimiä. Kuvan voi tallentaa ja jakaa kaverille kutsutekstin kera sosiaalisessa mediassa kuten WhatsAppissa tai Instagramissa. Sovelluksen avulla voi kokea kansallispuistojen parhaat palat virtuaalisesti yhdessä kaverin kanssa.

Jos haluat lisää yksityiskohtaisempaa tietoa konseptista, ota yhteyttä lab8@haaga-helia.fi

Turun saariston ja Järvi-Suomen co-creation-päivät elokuussa olivat sisällöltään samankaltaiset. Co-creation-päivissä tutustuttiin avoimen datan käyttöön Suomessa, lisätyn todellisuuden parhaisiin käytänteihin maailmalla sekä mitä lisätty todellisuus käytännössä tarkoittaa ja miten näistä kaikista voisi tehdä liiketoimintaa sekä jotain, joka hyödyttää myös jokaisen omaa yritystä.

Päivien aikana kurkistettiin tämän hetken digimaailmaan ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Vahvasti päivän sisällössä oli läsnä jo alueilla tehdyt AR ja avointa dataa hyödyntävät organisaatiot ja yritykset, jotka esittelivät omaa osaamistaan suhteessa alueisiin.

VTT:n Charles Woodward esitteli omassa presentaatiossaan VTT:n laajaa kokemusta lisätyn todellisuuden kanssa työskentelystä. Esimerkkejä avoimen datan käytöstä ja miten siitä voi tehdä liiketoimintaa esitteli Turussa Lounaistiedon Sara Tamsaari ja Järvi-Suomessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Minna Jukka aiheena mitä on avoin data ja miten sitä voidaan jalostaa. Lisäksi Järvi-Suomen työpajassa esiteltiin maailmanluokan AR-esimerkkejä. Näiden esitysten tavoitteena oli avata käsitteitä sekä niiden mahdollisuuksia myös heille, joille AR tai avoin data eivät ole co-creation-päivää ennen olleet niin tuttuja käsitteitä.

Tämän jälkeen annettiin unelmille siivet ja päästiin pöytäkunnittain ideoimaan AR:n ja avoimen datan mahdollisuuksia sekä miten lisättyä todellisuutta ja avointa dataa voisi omassa liiketoiminnassa käyttää. Käytännössä siis mitä ideasta rakennettavan AR-sovelluksen tulisi sisältää, kuka on se joka asiasta hyötyy ja miten. Lisäksi pohdittiin miten AR-sovelluksesta voidaan tehdä houkutteleva, mitkä ovat ne ominaisuudet, jotka vaikuttavat siihen, että sovellusta halutaan käyttää. Ideointihetkien välissä tutustutiin alueen omiin osaajiin, kuten Turussa CTRL Realityn ja A1Median tuotteisiin AR:n ja VR:n osalta sekä Glopasin tuotteisiin. Järvi-Suomessa puolestaan saatiin kuulla Kuopio-Tahkon Matkailijapolkun digitalisaatiosta yhdessä Hurja Solutionsin ja 3D-talon kanssa ja Saimaan Geoparkin VR-tuotteista. Päivän päätteeksi parhaat ideat tiivistettiin ja esiteltiin muille ryhmille. Ideoiden lisäksi päivä antoi siis hyvät mahdollisuudet verkostoitua alueen osaajien kesken.

Co-creation-päivien pohjalta valikoitiin jatkokehitykseen ne projektit, jotka saivat paljon kannatusta päivissä. Pääasiassa nämä olivat ideoita, joiden koettiin antavan monelle yritykselle ja sen asiakkaille lisäarvoa.